Terveenä hautaan?
Haluatko tulevaisuudessa olla riippuvainen yhä enemmän muiden avusta, vai säilyttää toimintakykysi, itsenäisyytesi ja mahdollisuuden elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään? Valinta ei ratkea yhdessä päivässä, mutta se rakentuu niistä pienistä päätöksistä, joita teet jo tänään.

Hyvinvointitietoa on enemmän kuin koskaan - miksi voimme huonommin?
Elämme ajassa, jossa lähes jokainen meistä saa laitteiltaan ja sovelluksiltaan jatkuvaa palautetta omasta hyvinvoinnistaan. Silti pahoinvointi lisääntyy, uupumus on yleistä ja moni kokee, ettei arki enää kanna. On ristiriitaista, että tiedon määrä kasvaa, mutta jaksaminen ei. Mistä tämä johtuu?
Pahoinvointi maksaa yksilölle enemmän kuin uskomme
Pahoinvointi ei ole kenellekään ilmaista. Yksilölle se näkyy mielialan heikentymisenä, toimintakyvyn laskuna ja arjen raskaana taakkana. Puhumattakaan ihan konkreettisista kustannuksista lääkäri- ja lääkekuluina. Tiesitkö että HUS alueella poliklinikkamaksu on noussut vuodesta 2021 lähes puolella? Suomalaisen keskimääräinen omavastuu terveydenhoidon kuluista on n. 974 € vuodessa. Kelpaisiko etelänreissu?
Työyhteisössä hyvinvointi näkyy suoraan tuloksessa
Yrittäjälle ja työnantajalle pahoinvointi on taloudellisesti merkittävä tekijä. Työteho laskee, virheet lisääntyvät ja ilmapiiri kärsii. Sairaana työskentely, jatkuva kuormitus ja palautumisen puute eivät ole vain yksilön ongelmia – ne heijastuvat koko organisaation toimintaan. Hyvinvointi ei ole ylimääräinen pehmeä kustannus, vaan erittäin konkreettinen tuottavuuden lähde. Sen sijaan sairauspoissaolo maksaa yrittäjälle keskimäärin 350 €/ päivä. Yritykselle, jolla on 30 työntekijää ja sairauspoissaoloprosentti 4,5 % (keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti suomalaisissa yrityksissä), vuotuinen kustannus on 120 050 €. Keksisitkö rahoille parempaa käyttöä yrityksessäsi?
Lopulta yhteiskunta maksaa laskun
Sama lasku tulee maksettavaksi yhteiskunnalle. Terveydenhuollon kuormitus, mielenterveyspalvelujen tarve ja työkyvyttömyys aiheuttavat merkittäviä menetyksiä. Kyse ei ole pelkästään yksittäisten ihmisten valinnoista, vaan laajasta ilmiöstä, joka näkyy kansanterveydessä ja taloudessa. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä noin 24,6 miljardia euroa (24 600 000 000 €. Laskemalla kustannuksia yhdellä prosentilla säästettäisiin 246 miljoonaa euroa. Mitä tällä saataisiin aikaan, vaikka koulutukseen ja kulttuuriin sijoitettuna?
Miksi emme arvosta sitä, mikä toimii?
Samalla meillä on vahva taipumus vähätellä pieniä, arjen tasolla tehtäviä muutoksia. Kun jokin on ilmaista ja yksinkertaista, sitä ei pidetä arvokkaana. On helppo ajatella, ettei lyhyt kävely, aikaisempi nukkumaanmeno tai parempi nesteytys voi oikeasti auttaa. Samaan aikaan käytämme rahaa kalliisiin lisäravinteisiin, älykelloihin ja palveluihin, jotka lopulta kehottavat tekemään samoja perusasioita, jotka olisivat olleet ilmaisia alun perinkin. Pienet teot eivät ole näyttäviä, mutta juuri niihin kiteytyy hyvinvoinnin perusta.
Hyvinvointi rakentuu korkoa korolle
Toinen sitkeä uskomus liittyy hoidon hintaan ja vahvuuteen. Moni ajattelee, että mitä kalliimpi lääke tai mitä vahvempi valmiste, sitä parempi apu. Kun ihminen on valmiiksi väsynyt tai kivulias, nopea ratkaisu tuntuu houkuttelevalta. Lääkkeet ovat monissa tilanteissa välttämättömiä ja hyödyllisiä, mutta ne eivät korjaa elämäntapojen ja palautumisen ongelmia. Oireen hoitaminen ei ratkaise juurisyytä, joka usein liittyy kuormitukseen, uneen, stressiin ja kokonaisvaltaiseen kuormituksen ja palautumisen epäsuhtaan.
Millaisen vanhuuden rakennat itsellesi?
Haluatko tulevaisuudessa olla riippuvainen yhä enemmän muiden avusta, vai säilyttää toimintakykysi, itsenäisyytesi ja mahdollisuuden elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään? Valinta ei ratkea yhdessä päivässä, mutta se rakentuu niistä pienistä päätöksistä, joita teet jo tänään. Voit vaikka aloittaa halaamalla puuta, tai ottamalla yhteyttä, niin katsotaan yhdessä miten sinut saadaan terveenä hautaan.